Yötä päivää

Suomen neuvottelijat ovat istuneet kuvan kongressikeskuksessa jo monta pitkää päivää. Illat ovat venyneet pitkiksi ja yöt jääneet lyhyiksi. Sama tahti jatkui näin lauantaina leppeästä auringonpaisteesta huolimatta.

Neuvottelijoitamme on pitänyt kiireisenä muiden kokousten ja työryhmien ohella EU-koordinaatiokokoukset, joissa sovitaan unionin yhteisistä kannoista eri asiakokonaisuuksiin. Koordinaatioita järjestetään usein, ja ne tuppaavat venymään. Lyhyiden yöunien sieto, kärsivällisyys ja ne kuuluisat voimakkaat istumalihakset ovat täälläkin valttia.

Itse kongressikeskus sijaitsee hieman keskustan ulkopuolella, Horikawajoen rannalla. Kokouspaikkaan tulija huomaa pian, että ympäristöasioihin on panostettu. Lukuisat värikkäät roskapönttörivit kannustavat lajittelemaan, ja jokainen osallistuja saa ilmaisen metrolipun, joka on voimassa koko kaksiviikkoisen kokouksen ajan. Kokousjärjestäjät ja lukuisat vapaaehtoiset ovat ylitsevuotavan ystävällisiä.

Pian tahti ja tunnelma tiivistyvät entisestään, kun toinen ja viimeinen kokousviikko lähtee käyntiin. Uskallan ennustaa, että samalla blogikirjoitukset lyhenevät.

Katja Huumo

Ilmastomuutos uhkaa ekosysteemien toimintaa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, eri ekosysteemien toimintaan sekä biodiversiteetin merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa ovat nousseet yhdeksi Nagoyan kokouksen keskeiseksi teemaksi.

Ilmastonmuutos on lisäksi tullut toistavasti esiin käsiteltäessä metsiä, maataloutta, meriä, sisävesiä, suojelualueita ja biopolttoaineita. Se on tullut vahvasti esille myös käsiteltäessä sopimuksen uutta strategista suunnitelmaa vuosille 2011-2020.

Maita kannustetaan huomioimaan edellä mainitut ilmastonmuutoskysymykset toimeenpannessaan biodiversiteettisopimusta kansallisella tasolla. Nagoyassa on tuotu myös esille, että metsien säilyttämisessä pitää ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja alkuperäiskansojen oikeudet.

Nykyisellään trooppisten metsien hakkuut, raivaus viljelymaiksi ja niihin usein liittyvät metsäpalot aiheuttavat suuren osan kehitysmaiden kasvihuonepäästöistä. Esimerkiksi trooppisten suometsien kuivatus ja suopalot aiheuttavat merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä ja biodiversiteetin vähenemistä.

Nagoyassa on keskusteltu kiivaasti myös laajamittaisesta ekosysteemien manipuloinnista, jonka avulla pyritään hidastamaan ilmastonmuutosta (ns. geoengineering –tekniikat). Esimerkkinä on valtamerien hiilensitomiskyvyn lisäämiseksi ehdotettu ravinteiden lisäys (Ocean fertilization, lannoitusaineena rautaoksidi tai urea). Koska asiaan liittyy erittäin suuria epävarmuuksia ja mahdollisesti mittavia haitallisia ekosysteemimuutoksia, menetelmien kieltämistä on esitetty varovaisuusperiaatteen perusteella. Vastaavat ekosysteemien manipulaatiomenetelmät ovat myös nousseet Nagoyan oheistapahtumissa keskeiseksi puheenaiheeksi.

Ilmastokysymyksistä käytiin vilkasta keskustelua. Puheenjohtaja joutui ajanpuutteen takia rajoittamaan osaa yli 50 puheenvuorosta, joten kaikki näkökohdat eivät tulleet vielä esille. EU ja myös suurin osa kehitysmaista kannatti biodiversiteettisopimukselle voimakasta roolia myös ilmastokysymyksissä. Eräät suuret valtiot, kuten Brasilia, Kiina ja Intia olivat varovaisempia ja korostivat kansallista päätösvaltaa.

Toisena kokonaisuutena on ilmastosopimuksen ja muiden ympäristösopimusten kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen. Merkittävänä yhteistyömahdollisuutena on korostettu ilmastosopimuksen (UNFCCC) yhteydessä käsiteltävää aloitetta kehitysmaiden metsäkadon vähentämiseksi (REDD+). Tästä odotetaan päätöstä ensi viikon aikana, kun ministerit tulevat paikalle ja pitävät erilliskokouksen REDD+ aiheesta.

Marina von Weissenberg & Heikki Toivonen (Suomen ympäristökeskus)

Geenivaroja koskevat pöytäkirjaneuvottelut jatkuvat vuorokauden ympäri

Geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa koskevan ABS-pöytäkirjan neuvottelut aloitettiin heti kokouksen avajaispäivänä. Neuvotteluita varten perustettiin YK-alueiden välinen työryhmä, joka raportoi kokoukselle perjantaihin mennessä pöytäkirjaneuvotteluiden tuloksista. Tavoitteena on saada pöytäkirja hyväksytyksi osapuolikokouksen päätteeksi.

Pienryhmä pöytäkirjan noudattamiskysymyksistä lopetti työnsä tänään aamukuudelta. Asiaa ei saatu vielä valmiiksi, vaikkakin edistystä tapahtuikin jo. Työ jatkuu Nagoyassa vuorokauden ympäri, ja tunnit toivottavasti riittävät tulosten saamiseksi. Kahdeksan vuoden työ tulisi nyt saada 193 maan voimin valmiiksi 10 päivän sisällä.

Asia etenee niin, että kolme pienryhmää on asetettu neuvottelemaan erilliskysymyksistä varsinaisen ABS-työryhmän lisäksi. Näitä kysymyksiä ovat pöytäkirjan noudattaminen, suhde muihin sopimuksiin, prosesseihin ja ääritilanteisiin sekä alkuperäiskansojen perinnetieto geenivaroista.

Neuvottelut ovat sujuneet yleisesti hyvässä hengessä, vaikkakin edessä on edelleen vaikeita, sensitiivisiä ja haastavia kysymyksiä. Mennään vähän niin kuin Linnanmäellä, ylä- ja alamäkeä. Hurmio päällä ja sitten tullaan takaisin yksi tai kaksi askelta.

Koska osapuolia on monta, tätä neuvotteluprosessia ei pystyttäisi hoitamaan ilman että YK:n alueellista maajakoa noudatetaan ja vähennetään puheenvuorojen ja esitysten määrää. Nyt keskitytään vain aukioleviin asioihin.

Myös pyöreän pöydän neuvottelut jatkuvat. Niihin osallistuvat valtioiden edustajien lisäksi yksityinen sektori, alkuperäiskansojen edustajat ja kansalaisjärjestöt.

Pienryhmien työskentely on ollut tiivistä. Neuvotteluhuoneiden koko on ihmismäärään nähden liian pieni, mutta se on myös täällä ainoa tapa saada tuloksia. Kuumuus, ilman loppuminen ja väsyttäminen on tehokas tapa tulosten aikaansaamiseksi!

EU:n neuvottelijat komissiosta ja jäsenvaltioista ovat ammattilaisia ja kokeneita kansainvälisissä neuvotteluissa. Tahtotila ja joustavuus ovat tärkeitä, kun pyritään löytämään kaikille tyydyttäviä muotoiluja. Kompromisseja on edelleen löydettävä.

Tähän mennessä 13 artiklaa on saatu hyväksyttyä, eli vajaat puolet. Afrikka, EU, Australia, Uusi Seelanti, Norja, Malesia, Brasilia, Intia ja Meksiko ovat pääpelurit. Japani osapuolikokouksen isäntämaana on tärkeä taustavaikuttaja, sillä pöytäkirjan aikaansaaminen on Japanin maineen kannalta erittäin tärkeää. Käytännön mukaan uuden kansainvälisen sopimuksen nimeksi tulee sen kaupungin nimi, jossa se on neuvoteltu. Kokouspaikalla odotetaankin nyt Nagoyan pöytäkirjan syntyä.

Pöytäkirjan keskeiset elementit ovat tasapaino geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta, sen kattavuudesta, noudattamisesta ja alkuperäiskansojen perinnetiedosta. Päytäkirjan toteutuminen olisi biodiversiteettisopimuksen uskottavuuden kannalta äärimmäisen tärkeä asia.

Seuraa verkossa neuvottelujen etenemistä

Marina von Weissenberg

Kokouksen avajaistunnelmia

Isäntäkaupunki Nagoya, yhdessä Aichin alueen hallinnon ja Japanin hallituksen kanssa ovat järjestäneet osallistujamäärältään suuren kokouksen puitteet erittäin tehokkaasti. Suomalaisittain huomattavan suuren kongressikeskuksen alueelle mahtuvat kokouksen viralliset toiminnot sekä lukuisten kansalaisjärjestöjen ja etutahojen järjestämät esittelyt, kohtauspaikat ja keskustelufoorumit. Hyvä organisaatio ja japanilainen hyväntuulinen kohteliaisuus ovat valloittava yhdistelmä.

Kokouksen avajaisjuhlallisuudet virittivät osanottajia oikeaan tunnelmaan. Japanin kielen merkki wu tarkoittaa sekä harmoniaa että Japania. Olisipa meidänkin mahdollista ilmaista käsite "luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö" yhtä lyhyesti, esimerkiksi merkillä "wu".

Harmoniaa kansojen välillä tässä vaikeassa aiheessa on syytä tavoitella. Kokouksen käytettävissä oleva tuore tieteellinen aineisto osoittaa vakavia uhkia, jotka aiheutuvat luonnon monimuotoisuuden ehtymisestä.

Jochen Flashbart tiivisti Saksan nyt päättyvän CBD:n puheenjohtajakauden tulokset luovuttaessaan puheenjohtajuuden vastaanottavalle Japanin ympäristöministerille Ryu Matsumotolle. Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö oli ensimmäistä kertaa milloinkaan Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen asialistalla sen 22.9.2010 pitämässä 65. kokouksessa. Luonnon taloudellista merkitystä koskeva selvitys TEEB on osoittanut luonnon monimuotoisuuden merkityksen yhteiskuntien, kulttuurien ja talouden perustana. Luonnon monimuotoisuuden suojelun rahoitus on kasvanut merkittävästi, ja uusista rahoitusmekanismeista ollaan vakavasti kiinnostuneita. Liike-elämä on lyhyessä ajassa ymmärtänyt vastuutaan mm. "Business and Biodiversity" -aloitteen kautta.

Avauspuheenvuoroissa pidettiin saavutuksena myös sitä, että osapuolikokousten hyväksymät tavoitteet ovat kohtuullisesti välittyneet kansallisiin strategioihin ja toimintaohjelmiin. Nämä myönteiset saavutukset eivät tietenkään riitä.

Luonnon tilasta saadut raportit ovat erittäin vakavia. Flashbart vetosikin jokaisen kokouksen edustajaan henkilökohtaisesti. Saavutuksiamme voi testata kuvittelemalla tilannetta, kun meistä perheelliset palaavat koteihinsa ja lapset kysyvät, mitä teit siellä Japanissa. Olitko siellä olemassa oikeassa vai tekemässä oikein?

Kokouksen ensimmäiset viralliset puheenvuorot niin yleisistunnossa kuin kahdessa työryhmässäkin olivat avauksen hengessä varsin sovittelevia ja korostivat kompromissien tarvetta. Ilmapiirissä oli vähäinen, mutta havaittavissa oleva myönteinen muutos edelliseen kokoukseen kaksi vuotta sitten.

Geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen oikeudenmukaista jakoa (ABS) koskevan pöytäkirjan lupaava eteneminen saattaa olla yksi tekijä, joka mahdollistaa hyvät tulokset.

Strateginen ohjelma, jolla ongelmiin tartutaan tulevalla 10-vuotiskaudella, oli vastaanotoltaan odotetusti kaksijakoinen. Neuvotteluita hallitsee kysymys siitä, asetetaanko ensin maailman tilan edellyttämät tavoitteet vai osoitetaanko ensin niiden ratkaisemiseen tarvittavat voimavarat. Vielä ei ole mahdollista ennustaa lopputulosta, mutta paine ratkaisuihin on suuri.

Ilkka Heikkinen

JK.
Kokous käynnistyi jo maanantaina 18. pvä, mutta aikaerosta (Suomi +6h)ja pienestä teknisestä töyssystä johtuen tämä kirjoitus julkaistiin Suomen aikaa tiistaiaamuna.
Katja Huumo

Nagoya lähempänä kuin koskaan

Nagoyan kokous on lähempänä kuin koskaan. Suomen valtuuskunnan jäsenet ovat jo laukkujaan pakkaamassa ja tuota pikaa menossa lentokentälle ja siitä kohti Nagoyaa. Kokous alkaa melkein välittömästi sen jälkeen kun Nagoyaan on saavuttu perille.

Suomen valtuuskunta on luonnollisesti valmistautunut kokousta varten jo koti-Suomessa. Valtuuskunnan järjestyksessä toinen ja samalla viimeinen valmistautumiskokous pidettiin ympäristöministeriössä tällä viikolla. Kävimme tarkasti läpi kokouksen tärkeimpiä aihekokonaisuuksia ja niiden valmistelutilannetta. Samalla selkiytimme itse kunkin valtuuskunnan jäsenen roolia itse kokouksessa, jotta Suomen valtuuskunta pystyisi vaikuttamaan kokouksen loppuasiakirjoihin huomattavasti kokoaan merkittävämmällä tavalla.

Nagoyassa julkaistaan myös maapallon luonnon ekosysteemien taloudellista arvoa koskeva raportti. On sanomattakin selvää, että kun jatkuvasti köyhdytämme luontoa, sahaamme samalla myös omaa oksaamme ja varsinkin tulevien sukupolvien, siis omien lastemme ja lastenlastemme, elinmahdollisuuksia. Nagoyassa julkaistava raportti avaa toivottavasti lopullisesti silmämme sille, että maapallon ekologisten rajojen rikkominen on hyvin lyhytnäköistä myös taloudellisesta näkökulmasta katsoen.

Sternin raportti osoitti aikanaan, että ilmastonmuutoksen torjunta nyt tulee paljon halvemmaksi kuin toimiin ryhtyminen vasta myöhemmin. Sama pätee luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen. Toivottavasti Nagoyan kokous antaa uutta vauhtia näille ponnistuksille.

Timo Tanninen

Alkuperäiskansojen odotuksia

Nagoyan kokoukseen liittyy monenlaisia odotuksia. Monen jäsenvaltion ja kansalaisjärjestön toivelistan kärjessä on varmasti geenivarojen saantia ja hyötyjen jakoa koskevan pöytäkirjan neuvottelujen saaminen menestyksellisesti loppuun. Tämä ABS-pöytäkirja on todella tärkeä koko sopimuksen uskottavuuden vuoksi, onhan kyseessä sopimuksen "kolmannen pilarin" kauan viivästyneen toimeenpanon varsinainen aloittaminen.

Keskeisiä ovat geenivaroista saatavien hyötyjen jakoa koskevat määreet "oikeudenmukainen ja tasapuolinen". Kokoukseen osallistuvien lukuisten alkuperäiskansojen edustajien odotukset ovat korkealla, kun ABS-pöytäkirjassa neuvotellaan hyödyistä, joita saadaan alkuperäiskansojen perinteisen geenivaroihin liittyvän tiedon käytöstä.

Odotukset ovat oikeutettuja, sillä onhan alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon kunnioittaminen ja suojelu kirjattu biodiversiteettisopimukseen (artikla 8j). Lisäpontta asiaan tuli YK:n vuoden 2007 alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksesta, johon pöytäkirjaluonnoksessa myös viitataan. YK:n julistus ei ole oikeudellisesti sitova, mutta sisältää poliittista ohjetta monesta asiasta, joista nyt neuvotellaan.

Kun pöytäkirjaneuvotteluissa asiat jumiutuvat ja tunteet kuumenevat, syytökset biopiratismista pulpahtavat helposti esille. Ja jos joillakin, niin alkuperäiskansoilla olisi tässä asiassa kerrottavaa.

On tosiasia, että suuri osa maailman biodiversiteetistä on alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamilla tai käyttämillä maa- ja vesialueilla. Vuosituhansien aikana kasvien ja eläinten ominaisuudet ja käyttötavat ovat muodostuneet heille sukupolvelta toiselle siirrettäväksi perinteiseksi tiedoksi ja taidoksi. Se aika, jolloin tällaisen tiedon hakeminen tai oikeammin sanottuna suoranainen varastaminen Amazonin sademetsistä vaikkapa teollisuusmaissa lääketuotannon käyttöön tuntui oikeutetulta tai jopa sankarilliselta, on onneksi pääosin takana. Mutta esimerkkejä tällaisesta biopiratismismin muodosta on kaikkialta maailmasta.

Nyt alkuperäiskansojen odotukset ja arvatenkin myös epäilykset kohdistuvat siihen, mihin mittaan heidän oikeutensa ja perinteiset menettelytapansa kirjataan pykäliin. Onko alkuperäiskansoilla ABS-pöytäkirjaan kirjattavia suoranaisia geenivaroihin tai laajemmin luonnonvaroihin kohdistuvia oikeuksia muuta kautta kuin kunkin maan kansallisen lainsäädännön puitteissa? Miten luoda geenivarojen saantiin valtioiden väillä liittyvää tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta ja molemmin puolin hyväksyttäviä sopimusehtoja koskevat menettelyt alkuperäiskansojen perinteisen tiedon käytöstä, ottaen samalla huomioon heidän omat menettelynsä ja tapaoikeutensa? Miten turvata alkuperäiskansojen perinteisen tiedon käyttöön liittyvät ehdot, jos valtio ei vaadikaan yllämainittua ennakkosuostumusta geenivaran saantiin? Nämä ja monet muut kysymykset odottavat vielä lopullisia ratkaisuja neuvotteluissa.

Yllä tuli mainittua geenivaroista saatavien hyötyjen jakoon liittyvät määreet "oikeudenmukainen ja tasapuolinen". Alkuperäiskansojen edustajat Nagoyassa odottavat, että neuvoteltava ABS-pöytäkirja toteuttaa nämä määreet heille tärkeissä asioissa.

Päällimmäisenä eivät ole unelmat suurista rahavirroista, vaan ennen muuta paremmasta ihmisoikeuksien huomioimisesta sekä köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnasta.

Esko Jaakkola

Nagoyan jälkeen on kotiläksyjen vuoro

Nagoyassa päätetään maailmanlaajuisesti biodiversiteettissopimukseen sitoutuneiden osapuolten yhteisistä tavoitteista luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja kestävässä käytössä vuoteen 2020 saakka.

Kokouksen päätöksiä tulkitaan kansallisissa strategioissa ja toimintaohjelmissa. Suomi oli ensimmäisten joukossa laatimassa kansallista toimintaohjelmaansa, joka koski vuosia 1997-2005. Toimintaohjelman vaikutukset arvioitiin kriittisesti ja perusteellisesti ja arvion pohjalta valmisteltiin uusi strategia ja toimintaohjelma nimellä Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi. Suomen hallitus hyväksyi strategian valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 2006. Se sisältää linjaukset vuosille 2006-2016.

Strategiaa laadittaessa valtioneuvosto katsoi, että perustavaa laatua oleva päämäärä luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon tehostaminen perinteisin keinoin ei yksin riitä. Eri toimijoiden omaa vastuuta eli ns. toimialavastuuta tulee syventää sekä tietopohjaa ja yhteistyötä vahvistaa. Valtioneuvosto päätti myös parantaa Suomen kansainvälistä vaikuttavuutta.

Järjestelmään kuuluu, että sopimusosapuolet raportoivat sen sihteeristölle sopimuksen kansallisesta toteuttamisesta. Suomen neljäs raportti toimitettiin sihteeristölle viime keväänä. Kansalliset raportit olivat osa laajaa aineistoa, jonka perusteella on valmisteltu kansainvälisiä tavoitteita alkaneelle vuosikymmenelle.

Tärkeä yleistajuinen yhteenveto osapuolikokouksen tausta-aineistossa on maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuden tilaa ja kehitystä kuvaava julkaisu Global Biodiversity Outlook 3. Se antaa maailmanlaajuisesta tilanteesta erittäin huolestuttavan kuvan. Luonnon monimuotoisuuden katoa ei onnistuttu pysäyttämään, kuten EU vuonna 2002 oli tavoitteeksi asettanut eikä edes merkittävästi hidastamaan, kuten kansainvälinen yhteisö oli päättänyt. Raportissa tuodaan kuitenkin esiin myös onnistumisia ja rohkaisevia kehityslinjoja.

Nagoyaan ollaan lähdössä tilanteessa, jossa valmiutta sopimuksen rahoituksen merkittävään lisäämiseen on rajoitetusti. Kuitenkin TEEB-hankkeessa tehdyt kansantaloudelliset tarkastelut osoittavat vääjäämättä, että tehokkaiden toimien siirtämisestä tulevaisuudessa maksettava lasku uhkaa kasvaa sietämättömäksi. On syytä toivoa, että kokous yltää päättäväiseen ja kunnianhimoiseen tavoiteasetteluun, jotta työ luonnon puolesta ja ihmisen hyväksi jatkuu ja tehostuu.

Kun päätökset Nagoyassa on tehty, on kansallisen arvioinnin vuoro. Meillä on hyvä kotimainen tietopohja ongelmien kehityksestä ja seuraamme tarkasti oman kansallisen päätöksemme toteutumista. Nagoyan jälkeen otetaan kansallinen päätös välitarkasteluun, jotta se on samassa linjassa maailmanlaajuisten tavoitteiden kanssa.

Käytännönläheisyys, ymmärrettävyys ja tulosten mitattavuus ovat varmasti asioita, joiden osalta nykyistä päätöstä on syytä kehittää.

Ilkka Heikkinen