maanantai 11. lokakuuta 2010

Nagoyan jälkeen on kotiläksyjen vuoro

Nagoyassa päätetään maailmanlaajuisesti biodiversiteettissopimukseen sitoutuneiden osapuolten yhteisistä tavoitteista luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja kestävässä käytössä vuoteen 2020 saakka.

Kokouksen päätöksiä tulkitaan kansallisissa strategioissa ja toimintaohjelmissa. Suomi oli ensimmäisten joukossa laatimassa kansallista toimintaohjelmaansa, joka koski vuosia 1997-2005. Toimintaohjelman vaikutukset arvioitiin kriittisesti ja perusteellisesti ja arvion pohjalta valmisteltiin uusi strategia ja toimintaohjelma nimellä Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi. Suomen hallitus hyväksyi strategian valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 2006. Se sisältää linjaukset vuosille 2006-2016.

Strategiaa laadittaessa valtioneuvosto katsoi, että perustavaa laatua oleva päämäärä luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon tehostaminen perinteisin keinoin ei yksin riitä. Eri toimijoiden omaa vastuuta eli ns. toimialavastuuta tulee syventää sekä tietopohjaa ja yhteistyötä vahvistaa. Valtioneuvosto päätti myös parantaa Suomen kansainvälistä vaikuttavuutta.

Järjestelmään kuuluu, että sopimusosapuolet raportoivat sen sihteeristölle sopimuksen kansallisesta toteuttamisesta. Suomen neljäs raportti toimitettiin sihteeristölle viime keväänä. Kansalliset raportit olivat osa laajaa aineistoa, jonka perusteella on valmisteltu kansainvälisiä tavoitteita alkaneelle vuosikymmenelle.

Tärkeä yleistajuinen yhteenveto osapuolikokouksen tausta-aineistossa on maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuden tilaa ja kehitystä kuvaava julkaisu Global Biodiversity Outlook 3. Se antaa maailmanlaajuisesta tilanteesta erittäin huolestuttavan kuvan. Luonnon monimuotoisuuden katoa ei onnistuttu pysäyttämään, kuten EU vuonna 2002 oli tavoitteeksi asettanut eikä edes merkittävästi hidastamaan, kuten kansainvälinen yhteisö oli päättänyt. Raportissa tuodaan kuitenkin esiin myös onnistumisia ja rohkaisevia kehityslinjoja.

Nagoyaan ollaan lähdössä tilanteessa, jossa valmiutta sopimuksen rahoituksen merkittävään lisäämiseen on rajoitetusti. Kuitenkin TEEB-hankkeessa tehdyt kansantaloudelliset tarkastelut osoittavat vääjäämättä, että tehokkaiden toimien siirtämisestä tulevaisuudessa maksettava lasku uhkaa kasvaa sietämättömäksi. On syytä toivoa, että kokous yltää päättäväiseen ja kunnianhimoiseen tavoiteasetteluun, jotta työ luonnon puolesta ja ihmisen hyväksi jatkuu ja tehostuu.

Kun päätökset Nagoyassa on tehty, on kansallisen arvioinnin vuoro. Meillä on hyvä kotimainen tietopohja ongelmien kehityksestä ja seuraamme tarkasti oman kansallisen päätöksemme toteutumista. Nagoyan jälkeen otetaan kansallinen päätös välitarkasteluun, jotta se on samassa linjassa maailmanlaajuisten tavoitteiden kanssa.

Käytännönläheisyys, ymmärrettävyys ja tulosten mitattavuus ovat varmasti asioita, joiden osalta nykyistä päätöstä on syytä kehittää.

Ilkka Heikkinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti