perjantai 29. lokakuuta 2010

Ympäristöministeriön tiedote Nagoyan kokouksen päätyttyä

Poikkeuksellisesti päivitän blogia nyt tiedotteella. Yhteysongelmien vuoksi alla YM:n tiedote kokouksen lopputuloksesta. Katja Huumo


Nagoyasta historiallinen päätös luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi


Kaksiviikkoinen biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous päättyi tänään Japanin Nagoyassa. Kokous pääsi viimeisen päivän iltana yhteisymmärrykseen yhteisistä tavoitteista luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi.

Avainasemassa on uusi strateginen suunnitelma, jolla linjataan maailmanlaajuiset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä sekä arvioida tähän tarvittavat resurssit. Strategialla sovittiin muun muassa yhteisesti määritellyistä alueiden ja luontotyyppien suojelun tavoitteista.

Paljon keskustelua herättänyt geenivarapöytäkirja syntyi viime metreillä. Geenivarapöytäkirjalla sovitaan periaatteista, joilla kasveista, eläimistä ja mikrobeista saatavia perintöaineksia kuten geenejä ja DNA:ta voidaan käyttää esimerkiksi prosessi-, lääke- tai kosmetiikkateollisuudessa. Samalla linjataan, miten geenivaroista saatavat hyödyt voitaisiin jakaa oikeudenmukaisesti ne omistavien ja niitä hyödyntävien tahojen välillä.

Myös kautta kokouksen hiertänyt kysymys pitkän tähtäimen suunnitelmasta rahoituksen järjestämiseksi loksahti kohdalleen strategiasta ja geenivarapöytäkirjasta sopimisen myötä. Maat kartoittavat ja konkretisoivat seuraavan kahden vuoden aikana tarvittavat suojelutoimenpiteet sekä arvioivat niiden pohjalta rahoitustarpeet ja resurssit.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki iloitsee kokouksen tuloksesta: ”Olemme saavuttaneet Nagoyassa historiallisen tuloksen kansainvälisessä ympäristöyhteistyössä. On hienoa, että saimme lopulta aikaan yhteiset mitattavat tavoitteet luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiselle. Sopiminen geenivarojen tasapuolisesta ja oikeudenmukaisesta jaosta maiden välillä on erittäin tärkeää, sillä kehitysmaat pääsevät nyt osallisiksi ainutlaatuisten luonnonvarojensa antamista hyödyistä. Myös teollisuudella on tästä lähtien selkeät säännöt, miten geenivarojen kanssa toimitaan. Nagoyan tulos antaa uskoa kansainvälisen ympäristöpolitiikan kykyyn ratkoa ongelmia ja antaa vahvan signaalin Cancunin ilmastokokoukselle.”

Työohjelmista sopu

Kokouksessa hyväksyttiin lisäksi kaikki asialistalla olleet työohjelmat. Työohjelmien asiakysymyksistä Suomelle tärkeitä ovat muun muassa meri- ja sisävesiasiat, suojelualuetyöohjelma sekä ilmastomuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Sisävesien työohjelma painottaa muun muassa soiden merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä maatalouden vaikutusta vesiluonnon monimuotoisuuteen ja maatalouden vedenkäytön merkitystä.

Merityöohjelmaan otettiin mukaan niin sanotut suljetut ja puolisuljetut meret, jollainen Itämerikin on. Keskeisiä kysymyksiä ovat ekologisesti ja biologisesti tärkeiden merialueiden tunnistaminen, ylikalastuksen vaikutukset sekä ihmisen vaikutus meren ja rannikkoluonnon monimuotoisuuteen.

Vaikea kysymys valtamerien suojelusta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla päätyi siihen, että biodiversiteettisopimuksen alla tehtävä työ on jatkossakin tieteellisen ja teknisen tiedon tuottaminen YK:n yleiskokoukselle, joka jatkaa asian työstämistä.

Suojelualuetyöohjelmassa tärkeitä painopisteitä ovat kestävä rahoitus, ilmastonmuutos, suojelualueiden tehokas hoito ja käyttö sekä vieraslajikysymykset.

Ilmastonmuutosta käsiteltiin usean eri asiakokonaisuuden yhteydessä. Keskusteluissa korostui erityisesti ekosysteemien merkitys käyttö ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa, kehitysmaiden metsäkatoa torjuvan REDD+ mekanismin toimeenpano sekä metsien ja luonnontilaisten soiden käsittely siten, että niiden hiilivarastojen säilyminen voidaan varmistaa.

Biodiversiteettisopimuksen 10. osapuolikokous järjestettiin Japanin Nagoyassa 18.–29.10. Seuraava osapuolikokous järjestetään Intiassa lokakuussa 2012.

Lisätietoja:
Ylijohtaja Timo Tanninen, puh. 050 413 0551, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (Japanissa, aikaero +6 tuntia)

Neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg, puh. 050 3070 806, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (Japanissa, aikaero +6 tuntia)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti